Tänään olen taas vihdoinkin päässyt gradun kimppuun. Sisällä on
edelleen 29 astetta, mutta ilma ei ole enää niin painostava, joten pää toimii
taas. Ehkä työskentely alkaa hiljalleen sujua. Ärsyttää vain, kun aikaa kuluu,
eikä gradu tunnu edistyvän. Kaikki tuntuu turhalta näpertämiseltä, kun työn
tulokset eivät heti näy. Kai se taustatyö on silti pakko tehdä kunnolla. Pian
pitäisi raahautua kirjastoihin hakemaan materiaalia. Valitettavasti se tietää
matkoja myös muihin kaupunkeihin, mikä ei tunnu houkuttelevalta ajatukselta
kuumalla ilmalla.
Muiden kaupunkien kirjastoihin on kuitenkin mielenkiintoista tutustua.
Tähän mennessä olen Venetsiassa käynyt muutamissa kirjastoissa. Osa vastaa
Suomen kirjastoja, tosin laina-asiat saattavat olla hieman monimutkaisempia.
Tämä johtuu kuitenkin lähinnä siitä, ettei täällä ole käytössä mitään koko
kaupungin kirjastoja kattavaa kirjastokorttisysteemiä. Näin ollen jokaiseen
kirjastoon pitää olla oma korttinsa. Varmaankin tässä mielessä hankalin paikka
on Venetsian tärkein kirjasto, Biblioteca Marciana. Ainakin muutama
vuosi sitten sinne piti ensin tehdä kortti, joka oli voimassa vuoden loppuun
asti. Sen jälkeen piti jättää kaikki tavarat lokeroon ja lähestyä
sisäänkäyntiä, jossa tehtiin vielä toinen lappu, joka oli voimassa kyseisen
käyntikerran ajan. En muista, olisiko näillä korteilla saanut lainata kirjoja,
vai tarvittiinko niitä vain sisäänpääsyyn. Kopiokoneita sai käyttää arkisin klo
12–13, ottaen huomioon listan kriteereistä, joita kopioitavan kirjan piti vastata.
Valokuvia ei saanut ottaa. Melkein alkoi ihmetyttää, ettei kirjoja tarvinnut
selata sormikkaat kädessä ja muovipussit kenkien päällä.
Illalla on suunnitelmissa reissu kaupungin toiselle puolelle. C lähti
muutamaksi päiväksi Pariisiin tapaamaan poikaystäväänsä, joten hän pyysi minua
käymään pari kertaa kastelemassa kukkia. Mikä on viherpeukalon vastakohta? En
tiedä, mutta minä olisin sellainen. Toivottavasti kasvit ovat vielä torstaina
hengissä. Nyt suurin ongelmani on se, että terassille porottaa aurinko koko
päivän, joten joudun käymään kastelureissulla vasta myöhään illalla. Asunto
sijaitsee kaupungin toisella puolella, eivätkä ”suorat” vesibussit (eivät
oikeastaan kovin suorat, mutta suoraan meiltä hänen asuntoaan lähimmäksi
kulkevat) kulje kovin myöhään. Suorilla yhteyksillä matkaan menisi ovelta
ovelle n. 40 minuuttia yhteen suuntaan, mutta nyt saattaa mennä hieman
pidempään. Oikeastaan hankalaa tässä on vain se, että joudun odottamaan iltaa
hoitaakseni asian. Päivällä voisi hyvin hoitaa muitakin asioita samalla, mutta
illalla paikalle joutuu menemään pelkästään kukkien kastelua varten. Hölmöintä
tässä on se, etten voi edes antaa mitään takeita kasvien henkiinjäämisestä.
Toivotaan parasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti