Venetsian elokuvajuhlat 29.8.–8.9.2012

Tänään alkavat Venetsian elokuvajuhlat (Mostra internazionale d’arte cinematografica). Elokuvajuhlia vietettiin Venetsiassa ensimmäistä kertaa 80 vuotta sitten ja tänä vuonna juhlitaan 69. kertaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki täyttyy vieläkin enemmän, tosin turismi on jossain määrin erilaista.

Tähän aikaan vuodesta kulttuurista nauttimiseen on erityisen hyvät mahdollisuudet, sillä juhliin osallistuvia elokuvia on mahdollisuus nähdä näiden 11 päivän aikana ja toisaalta samaan aikaan käynnistyy myös joka toinen vuosi järjestettävä arkkitehtuuribiennaali (parittomina vuosina taas järjestetään taidebiennaali). Venetsian elokuvajuhlat ovatkin osa biennaalia. Venetsiaan saapuu siis tänäkin vuonna runsaasti elokuvamaailman tähtiä. Lehtiä tuntuu kiinnostavan enemmän tämä kuin itse elokuvien sisältö, joten en osaa esiteltävistä elokuvista paljoakaan sanoa. Mitäpä tähän lisäämään. Hop hop, kaikki julkkisbongarit. Lidon saarella niitä nyt olisi!

En ole koskaan käynyt elokuvajuhlilla katsomassa siellä näytettäviä elokuvia. Ehkä tänä vuonna voisi yrittää. Tai sitten ensi vuonna. Olen viime vuosina käynyt niin harvoin elokuvissa, että ehkä se viimeviikkoinen Madagascar riittää vuoden kulttuuritarpeeseen. Saa nähdä.

Muutoksia vaporettoaikatauluissa sunnuntaina 2.9.

Ensi sunnuntaina Venetsiassa järjestetään jälleen regata storica, historiallinen soutukilpailu. Venetsian pääkanaali, Canal Grande, tyhjennetään kilpailua varten muusta liikenteestä, mikä tarkoittaa sitä, että vaporettoja ei kyseisellä alueella liiku.

Tähän mennessä ACTV:n sivuille ei ole vielä tullut ilmoitusta asiasta, mutta viimeiset normaalisti kulkevat vuorot ajetaan klo 14 jälkeen ja liikenne palautuu normaaliksi klo 19 jälkeen. Tarkemmat aikataulut löytyvät pysäkeiltä.

Jos liikkuu lähiseuduilla, kannattaa tätä 1200-luvulta peräisin olevaa kilpailua tulla katsomaan. Muussa tapauksessa tapahtumaa on yleensä voinut seurata myös Italian televisiosta.

Lisätietoja: http://www.regatastoricavenezia.it/

Iltapäivästä tiedot oli jo saatu ACTV:n sivuillekin. Päivän poikkeusaikataulut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.actv.it/sites/default/files/Locandina%20Regata%20Storica%20100x70%202012ITA_ENG_Low.pdf

Minossen ja Caronten jälkeen tuli Beatrice

Tänä kesänä italialaisissa uutisissa jokainen lämpöaalto on nimetty erityisesti mytologiasta tutuin nimin. Tästä syystä on tietysti loogista, että myös elokuun lopun ”myrskylle” annettiin nimi. Jostain syystä kuumuus on tuntunut puhuttavan tänä kesänä tavallistakin enemmän (tai ehkä olen vain huomannut sen, koska olen ”nauttinut” televisiouutiset päivittäin lounaan yhteydessä). Eiköhän se nyt ole kaikille selvää, että kesällä on kuuma, ja jos on kuuma, niin pitää juoda riittävästi. Kuukaudesta toiseen näitä asioita on kuitenkin pitänyt toistaa päivittäin.

Noin viikko sitten uutisissa alettiin jatkuvasti puhua saapuvasta Beatricesta, joka toisi elokuun loppuun viileää ilmaa myrskyn muodossa. Ennustukset alkoivat jo saada melkein maailmanlopun merkkejä. Lopulta Beatrice rantautui Venetsiaan eilen. Taivas oli pilvessä heti aamusta ja kuuden jälkeen illalla alkoivat kova sade ja rajut tuulenpuuskat. Tunnin jälkeen aurinko oli kuitenkin jälleen näkyvissä. En tiedä, mikä tilanne on ollut muualla Italiassa (Venetsia kärsii usein ihan jo Mestren mannermaata huomattavasti vähemmän), mutta eipä tuo nyt täällä ainakaan olisi viikonmittaista hehkutusta kaivannut.

Ongelmana näissä myrskyissä on se, että vanhassa kaupungissa talojen rappaukset ja joskus jopa koristeveistokset saattavat irrota tuulen voimasta. Alakerran rantakatu oli eilen hienon pölyn peitossa Beatricen vetäydyttyä. Muualla keskustassa oli pudonnut osa eräästä veistoksesta ja toisaalla taas suuri mainoslevy oli kaatunut jonkun päälle. Yleensä ihmisille ei kuitenkaan käy suurempia vahinkoja, koska rajuilma pitää ihmiset yleensä kotona tai ainakin katosten alla.

Eilen lämpötila putosi tunnin aikana 10 asteen verran. Tänään on ollut viileämpää (+22 °C) ja ilma tuntuu raikkaalta. Aiemmasta painostavasta ilmasta ei ole enää merkkiäkään, ja Dolomiitit näkyvät kuin ne olisivat aivan naapurissa. Silti toivoisin, että se kuuma painostava ilma vielä palaisi ennen kesän loppua. Minulla on vielä monen kylmän talven verran lämmiteltävää.

Yksityisrannalla

Eilen vietimme rantapäivää Lidon saarella, S.Nicolòn päässä. Ystävämme perheellä on Pachuka-nimisellä rannalla vuokrattuna capanna (pienen mökin ja pukuhuoneen välimuoto) ja olimme hänen ”vierainaan” rannalla. Kieltämättä tällaiset päivät ovat rentouttavampia kuin yleisellä rannalla käynti. Ensinnäkin capannat ovat siitä käteviä, että toisaalta sinne voi jättää arvoesineet rannalla oleskelun ajaksi, jolloin tavaroita ei tarvitse pitää silmällä, toisaalta taas jos sen vuokraa koko kesäkaudeksi, voi uima-asut, pyyhkeet ja aurinkorasvat jättää sinne odottamaan seuraavaa käyntikertaa sen sijaan, että ne raahaisi joka kerta kotiin. Lisäksi rannalla on aurinkovarjot ja -tuolit, joiden lisäksi käytössä ovat vessat ja suihkut. Yleensä rannoilla on myös ravintola, josta saa kunnon ruoan lisäksi vaikkapa juotavaa tai jäätelöä.

Ainoa ongelma capannan suhteen on tietysti hinta. Ystävien kanssa paikalle voi mennä ilmaiseksi, mutta capannan vuokraaminen on tyyristä puuhaa. Tyyriin lisäksi se tuntuu olevan kovin salaista. Kaikki nimittäin tietävät, että capannat maksavat paljon ja hinnat riippuvat siitä, millä rannalla se sijaitsee ja monennessako rivissä vedestä katsottuna, mutta kukaan ei tunnu tarkalleen tietävän hintoja. Joillekin Lidon rannoille löytyy hinnastot netistä. Sitten niitä pitäisi vielä osata tulkita. Näköjään kalleimmat capannat voivat maksaa melkein €14000 kesäkauden ajalta. Saa olla aika paljon ylimääräistä rahaa, jos on valmis maksamaan noin paljon vuodessa rannalla olosta. Tavalliset ihmiset kun toivovat täällä pääsevänsä edes tuollaisiin vuosiansioihin. Halvimmillaan taas pärjää muutamalla tuhannella. Ilmeisesti on kohtalaisen tyypillistä, että capanna vuokrataan esimerkiksi muutaman ystäväperheen kesken.

Eilen katsoin Pachukan hinnastoja pelkille rantatuoleille ja aurinkovarjoille. Aurinkovarjon ja kahden tuolin paketti maksaa €20 päivässä. 12 kerran kortti taas maksaa €200. Jos tuolit ja varjon taas haluaisi vuokrata koko kesäkaudeksi, tulisi hinnaksi €1000. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rannalla pitäisi käydä useammin kuin joka toinen päivä, jotta tämä vaihtoehto olisi kannattava. Tämän kesän suhteen asialla ei ole merkitystä, mutta olemme ensi vuotta ajatellen kyllä hieman miettineet eri vaihtoehtoja. Pitää varmaankin laskeskella, haluaako rahat käyttää mukavampaan rannalla oleiluun vai kenties ylimääräiseen lomamatkaan.

A:n sisko tuli eilen tyttärineen Venetsiaan. He viettävät täällä 10 päivää, joten talo tuntuu täydeltä. Vaikka opiskelurauha ei ole aivan yhtä hyvä kuin muulloin, on yksivuotiaan innostusta hauska katsoa. Miten jollain voikin olla niin paljon energiaa?!

Elokuvissa

Vaikka Venetsian historiallisen keskustan elokuvateatterit ovat vähissä (yksi teatteri, josta löytyy kaksi salia, lisäksi Lidon saarella on myös kaksisalinen teatteri), on kesäisin mahdollisuus nähdä elokuvia ulkoilmateatterissa. Joka vuosi heinäkuun lopulla aletaan näyttää San Polon aukiolla lähinnä jo jonkin aikaa teattereissa pyörineitä elokuvia. Joukossa on yleensä myös muutama Venetsian ensiesitys.

Tänä vuonna elokuvia näytetään 25.7.–29.8., jonka jälkeen (30.8.–9.9.) vuorossa ovat Venetsian vuotuisille elokuvafestivaaleille osallistuvat elokuvat, joita näytetään yhteensä 11. Tämän kesän esityksissä on ollut erityistä se, että alkuperäiskielellä näytettyjä elokuvia on ollut yhteensä kokonaiset kuusi. Yleensähän Italiassa dubataan kaikki, joten alkuperäinen kieli italialaisilla teksteillä on mukava piristys. Kaikki filmifestivaaleille osallistuvat elokuvat taas näytetään alkuperäisversioina.

Elokuvat näytetään aukiolle rakennetussa 1100-paikkaisessa ”teatterissa”. Yleensä kauden alkuosan elokuvat näytetään klo 21.30 alkaen, kun taas elokuun edetessä pimeä laskeutuu sen verran aiemmin, että näytökset aikaistetaan klo 21:en. Normaalisti liput maksavat € 6,50, kun taas ensiesitysten (tänä vuonna Batman ja Madagascar) liput maksavat € 8.

Olisimme voineet käydä katsomassa erilaisia palkittuja elokuvia (esim. Hugo, The Iron Lady ja The Artist). Tänä iltana olisi vuorossa Aki Kaurismäen Le Havre. Me kuitenkin päädyimme eilen katsomaan Madagascar 3 muiden lasten ja lastenmielisten kanssa. Näin sitä ollaan kovin kulturelleja. Oli kuitenkin piristävää nähdä ”sali” täynnä lapsia. Ei Venetsia ole näköjään vielä täysin tyhjentynyt lapsiperheistä. Kaiken lisäksi Madagascar oli näytetty jo edellisenäkin iltana, joten näimme ehkä vain puolet Venetsian lapsista.

San Polon aukiosta vielä sen verran, että se on yksi Venetsian suurimmista aukioista ja sitä käytettiin vuosisatoja sitten esimerkiksi härkätaisteluihin. Aukion yhdessä reunassa kulki aikoinaan kanava, joka on sittemmin peitetty. Nykyään sitä käytetään erityisesti kesäisin elokuvateatteria varten, kun taas talvisin karnevaaliaikaan sinne pystytetään myyntikojuja ja jopa luistelukenttä. Tai no, jäähilekenttä…

Elokuvateatterit:

Arena di San Polo: Campo San Polo

Giorgione Movie d'essai: Cannaregio 4612

Multisala Astra: Via Corfù 9, Lido di Venezia