Eilen illalla kävimme syömässä Venetsian ”Lähi-idän ravintolassa”.
Paikan nimi on Frary’s ja se sijaitsee Frarin kirkkoa vastapäätä
(San Polo 2559). En tiedä kuvaako ”Lähi-itä” paikkaa kovin hyvin, vai olisiko
se ennemminkin kreikkalainen, libanonilainen tai jotakin muuta. Tällä nimellä
tuttavani paikan kuitenkin tuntevat. Välillä on kiva kokeilla erilaisia ruokia,
sillä muuten tulee helposti syötyä aina samaa. Tilaamani kasvis-couscous oli kuitenkin
aikalailla mautonta, kun taas poikien tilaamat kanaruoat näyttivät maistuvan.
Tällä kokemuksella en siis löytänyt uutta suosikkiravintolaa, mutta aion kyllä
antaa paikalle toisenkin mahdollisuuden. Ainakin falafelit ja tsatsiki pitää
päästä vielä kokeilemaan. Kasvissyöjille paikka on kokeilemisen arvoinen,
vaikka pääruoissa ei kovin montaa kasvisvaihtoehtoa ollutkaan. Se on kuitenkin
jo pari normaalia enemmän.
Venetsian historiallisessa keskustassa ei ole kovin hyvää valikoimaa
ns. etnisiä ravintoloita. Kiinalaisia löytyy jonkin verran (en ole niissä
käynyt vuosiin, pitäisi varmaankin kokeilla taas jossain vaiheessa), mutta
suurin osa ravintoloista tarjoaa lähinnä paikallista ruokaa. Yksi meksikolainen
ravintola löytyy, toinen taidettiin sulkea joitakin vuosia sitten. En ole
kuitenkaan kuullut jäljelle jääneestä puhuttavan kovin hyvää, eikä ainoa
kokeilukertakaan vuosia sitten ollut kovin erityinen. Venetsian ei-italialaisista
ravintoloista ehdoton suosikkini on intialainen. Todellisuudessa olen aina
syönyt siellä samat ruoat (viimeisten kahdeksan vuoden aikana), koska en uskalla
vaihtaa erinomaiseksi todetusta vaihtoehdosta toiseen. Näin ollen en osaa
laajemmin sanoa ruokien tasosta. Pitäisi varmaankin käydä siellä pari kertaa
peräjälkeen, niin toisella kerralla voisi jo kokeilla jotakin uutta. Nyt vain
toivon pääseväni sinne mahdollisimman pian syömään vielä kerran niitä samoja
ruokia.
Ulkona söisi mieluummin useamminkin, mutta usein taloudellinen tilanne
asettaa tiettyjä rajoituksia. Helposti ystävien kanssa päätyy ennemminkin
pizzalle, sillä se on yleensä halvin vaihtoehto, jos haluaa syödä ulkona.
Todellisuudessa eroa ei välttämättä ole kuin muutama euro, mutta jostain syystä
ihmisillä on hyvin vankka käsitys siitä, että jokin paikka maksaa ”liikaa”.
Tästä syystä pitää aina kokeilla, jos tarjoutuu mahdollisuus jossain
erilaisessa paikassa syömiseen. Eikä se pizzalle päätyminenkään yleensä kyllä harmita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti