Tänä kesänä italialaisissa uutisissa jokainen lämpöaalto on nimetty
erityisesti mytologiasta tutuin nimin. Tästä syystä on tietysti loogista, että
myös elokuun lopun ”myrskylle” annettiin nimi. Jostain syystä kuumuus on
tuntunut puhuttavan tänä kesänä tavallistakin enemmän (tai ehkä olen vain
huomannut sen, koska olen ”nauttinut” televisiouutiset päivittäin lounaan
yhteydessä). Eiköhän se nyt ole kaikille selvää, että kesällä on kuuma, ja jos
on kuuma, niin pitää juoda riittävästi. Kuukaudesta toiseen näitä asioita on
kuitenkin pitänyt toistaa päivittäin.
Noin viikko sitten uutisissa alettiin jatkuvasti puhua saapuvasta
Beatricesta, joka toisi elokuun loppuun viileää ilmaa myrskyn muodossa.
Ennustukset alkoivat jo saada melkein maailmanlopun merkkejä. Lopulta Beatrice
rantautui Venetsiaan eilen. Taivas oli pilvessä heti aamusta ja kuuden jälkeen
illalla alkoivat kova sade ja rajut tuulenpuuskat. Tunnin jälkeen aurinko oli
kuitenkin jälleen näkyvissä. En tiedä, mikä tilanne on ollut muualla Italiassa
(Venetsia kärsii usein ihan jo Mestren mannermaata huomattavasti vähemmän),
mutta eipä tuo nyt täällä ainakaan olisi viikonmittaista hehkutusta kaivannut.
Ongelmana näissä myrskyissä on se, että vanhassa kaupungissa talojen rappaukset
ja joskus jopa koristeveistokset saattavat irrota tuulen voimasta. Alakerran
rantakatu oli eilen hienon pölyn peitossa Beatricen vetäydyttyä. Muualla
keskustassa oli pudonnut osa eräästä veistoksesta ja toisaalla taas suuri mainoslevy
oli kaatunut jonkun päälle. Yleensä ihmisille ei kuitenkaan käy suurempia vahinkoja,
koska rajuilma pitää ihmiset yleensä kotona tai ainakin katosten alla.
Eilen lämpötila putosi tunnin aikana 10 asteen verran. Tänään on ollut
viileämpää (+22 °C) ja ilma tuntuu raikkaalta. Aiemmasta painostavasta
ilmasta ei ole enää merkkiäkään, ja Dolomiitit näkyvät kuin ne olisivat aivan
naapurissa. Silti toivoisin, että se kuuma painostava ilma vielä palaisi ennen
kesän loppua. Minulla on vielä monen kylmän talven verran lämmiteltävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti