Kirjasto

Venetsian kirjastot ovat kuin italialaisen byrokratian pienoismalli. Kirjastot (niin kuin italialaiset virastot) eivät ole missään yhteydessä toisiinsa, kaikkialla joutuu odottamaan ja täyttämään lappuja. Jotenkin turhauttavaa siinä vaiheessa, kun gradua varten pitäisi vain tarkistaa muutama pieni juttu.

Venetsian pääkirjaston, Biblioteca Nazionale Marcianan, historia alkaa 1300-luvulta Francesco Petrarcasta ja hänen päätöksestään lahjoittaa Venetsian tasavallalle kirjoja julkisen kirjaston luomiseksi. Kirjasto sijaitsee nimensä mukaisesti Pyhän Markuksen torin laidalla, Dogen palatsia (Palazzo Ducale) vastapäätä. Kun on tottunut pääkaupunkiseudun kirjastoihin, joihin voi astella sisään, ja joista voi kaikista lainata kirjoja samalla kortilla, on täällä hieman hankalampaa. Pääkirjastoon mennessä, pitää ensin jättää laukut lukollisiin kaappeihin. Sen jälkeen pitää käydä selvittämässä vahtimestarille tilanteensa. Jos kirjastokortti on jo olemassa, pitää se vetää lukulaitteen läpi. Jos kirjastokorttia ei vielä ole, pitää mennä lukusaliin sisään ja kolmannesta ovesta vasemmalle, jotta sellaisen saa teetettyä. Kun (kuvallisen) kirjastokortin on vihdoin saanut, voi astua kirjojen maailmaan. Valitettavasti lukusalissa on vain pieni määrä erilaisia ensyklopedioita. Jos kaipaa jotain muuta kirjallisuutta kuin oopperan tai Venetsian historiaa käsitteleviä tietosanakirjoja, joutuu kirjaa erikseen pyytämään. Sitä varten pitää täyttää lappu, johon tarvitaan myös esimerkiksi kirjan sijainti. Toivon, että tiedon löytää myös kirjaston sisältä, mutta varminta on kirjoittaa kirjan sijainti valmiiksi ylös. Sen jälkeen kirjan saapumista varastosta joutuu odottelemaan puolisen tuntia.

Aiemmin pääkirjastossa sai ottaa valokopioita (tietyistä kirjoista) arkisin klo 12-13. Tällä hetkellä tätäkään palvelua ei tarjota. Tähän kirjastoon ei myöskään tulla kaunokirjallisuutta lukemaan, saatika lainaamaan, vaan kirjavalikoima sisältää lähinnä tietokirjallisuutta (lähinnä historiaa) ja historiallisesti arvokkaita teoksia (esim. käsikirjoituksia, mutta niitä konsultoidakseen tarvitsee sitten aivan eri luvan). Lisäksi pitäisi oikeastaan tietää, mitä teosta kirjastosta hakee, kun niitä ei voi vapaasti selailla. Kirjastosta pois lähtiessä (sen jälkeen, kun luettavaksi pyydetyt kirjat on palautettu ja niitä vastaan on saatu kirjastokortti takaisin), pitää kirjastokortti vielä vetää lukulaitteen läpi vahtimestarin kopilla.

Yliopistoilla on myös omat kirjastonsa. Ca' Foscarin kirjastoja on useampi laitoksesta riippuen. Esimerkiksi kielitieteellinen kirjasto sijaitsee Ca' Bembo -nimisessä palatsissa San Trovason squeron lähellä Dorsoduron kaupunginosassa. Laukut kuuluu jättää alimman kerroksen kaappeihin. Kaappeihin avaimia antavaa vahtimestaria ei tietenkään näy koskaan missään. Kirjasto sijaitsee palatsin ylimmässä kerroksessa, ja siellä työskentelee kirjastonhoitajana oikein mukava täti. Kirjastoon pääsee sisään ongelmitta, mutta lainausta varten täytyy rekisteröityä (rekisteröintiä varten tarvitsee mm. italialaisen henkilötunnuksen ja lankapuhelinnumeron... siis kännykkänumero ei riitä, vaan lankapuhelinnumero pitää olla tai sellainen pitää keksiä, niin kuin monessa muussakin paikassa). Rekisteröinti ei kuitenkaan ole voimassa muissa Ca' Foscarin kirjastoissa. Zatteren rantakadulla sijaitsevaan kirjastoon vaaditaan yliopiston kortti ihan vain sisäänpääsyä varten. Jos sellaista ei ole, täytyy puhua mikrofonin välityksellä kirjastonhoitajan kanssa porttien ulkopuolelta. Siis kirjastoon on oikeasti portit. Kerään vielä rohkeutta sinne menemiseen.

Kaunokirjallisuutta varten parhaita kirjastoja ovat ns. kaupunginosakirjastot. Niitä on esimerkiksi S.Tomàn aukiolla (S.Polo 2857), S.Lorenzon suunnalla (Castello 5065/I) ja eri saarilla. Ainakin vuosia sitten näihin pääsi sisään ongelmitta, mutta lainausta varten tarvittiin kirjastokorttia. Kiinnostava asia näissä kaikissa kirjastokorteissa on muuten se, että vaikka samalla kortilla (tai samalla rekisteröinnillä) ei voi lainata useammista kirjastoista, on minulla sama käyttäjänumero Ca' Bemboon (yliopiston kirjasto) ja Marcianaan (valtion kirjasto). Mutta eivät ne mukamas silti kommunikoi keskenään...

Internetistä löytyy katalogi Venetsian kirjastoista löytyvistä teoksista. Ilmeisesti katalogiin on kuitenkin koottu vain tiettyjen kirjastojen aineistot. Ainakin sieltä löytyy Marcianan, Fondazione Cinin (S. Giorgion Saari), Querini Stampalian (S. Maria Formosan aukio) ja yliopistojen teokset. "Kaupunginosakirjastojen" aineistoja siitä ei sen sijaan löydy. Katalogi löytyy seuraavasta osoitteesta:

http://polovea.sebina.it/SebinaOpac/Opac