Tämän viikon perjantaina julkinen liikenne lakkoilee. Kyseessä on valtakunnallinen 24 tunnin lakko, mikä Venetsiassa tarkoittaa sitä, että bussit kulkevat vain ruuhka-aikaan, kun taas vaporetot takaavat lähinnä yhteydet saarille. Lisätietoja aikatauluista pitäisi löytyä ACTV:n sivuilta (www.actv.it), mutta ne ovat ainakin tällä hetkellä jumissa.
Tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun lakko Venetsiassa oikeasti vaikuttaa elämääni. Aiemmin olemme joko asuneet kätevämmissä paikoissa tai täältä käsin minulla ei ole ollut lakkopäivinä tarvetta liikkua. Niin pieni kuin Venetsia onkin, lähden perjantaina varmaankin kotoa pari tuntia ennen työvuoroni alkua. Yleensäkin lähden tuntia aiemmin, jotta pääsen rauhassa perille varttia ennen vuoron alkua, mutta kaksi tuntia alkaa jo olla kipurajalla, varsinkin aamuvuorossa. Kaikista huvittavinta on se, että näen työpaikkani olohuoneen ikkunasta. Sinne pääseminen onkin sitten muutaman mutkan takana. Aamu-uninen ei tykkää.
Muuten päivät ovat kuluneet ahkerasti gradun parissa. Jossakin kaukana tunnelin päässä alkaa näkyä heikkoa valoa. Kirjastot ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin kirjastojen lähellä sijaitsevat ruokapaikat. Kun vain kevät edistyisi hieman nopeammin, niin eväitä olisi mukava syödä ulkona. Eräästä kirjastosta löytyi jopa ihana ullakko, jossa on lämmintä. Niin lämmintä, että voi vihdoinkin opiskella t-paidassa. Elokuussa siellä ei kyllä varmaankaan olisi niin ihanaa. No, onneksi gradu on siinä vaiheessa jo palautettu.
Viime päivinä on ollut ikävän sateista ja viileää. Huomiselle on taas luvattu kauniimpaa säätä ja noin 15 astetta, joten ehkä se kevät sieltä jossain vaiheessa tulee. Ei vain jaksaisi odottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti