Tänään kävimme katsastamassa maatilan eläimiä... Venetsiassa. En oikein tiedä, mistä tapahtumasta oli kyse, mutta siellä niitä oli, vankilan vieressä* omissa pikku vankiloissaan. Erikoisen näköisiä kanoja, kilipukkeja, lampaita ja yksi aasikin. Kyseessä on varmaankin jokin maatilojen tuotteita mainostava tapahtuma, josta sai ostaa luomuhedelmiä ja -vihanneksia, juustoja, hunajaa ja leikkeleitä. Paikalla oli suuret määrät koululaisryhmiä ja ihan pieniäkin lapsia vanhempineen. Lapsille näytettiin, kuinka villaa kehrätään ja miten kilipukki juo maitoa pullosta. Samalla heille kerrottiin eri eläimistä ja lapset pääsivät kokeilemaan, kuinka pehmeää se aasin karva onkaan.
Aasi näytti erityisen surulliselta, tosin siltä ne mielestäni aina näyttävät. En usko, että nuo muutaman neliön aitaukset lapsilaumojen keskellä ovat ideaaliympäristö eläimille, mutta tässä tapauksessa toisaalta muutaman päivän stressi eläimille opettaa lapsille paljon. Ehkä he eivät sitten piirrä violetteja lehmiä koulussa. Tuntui myös hiukan erikoiselta, että yksi tapahtuman sponsoreista oli lihakauppias. Vaikka tapahtumalla oli selvästi opettavainen tarkoitus, epäilen syvästi, että lapsille olisi kerrottu, että tämän sievän karitsan tulet sitten syömään pääsiäisenä. Joka tapauksessa tapahtuma toi piristävää vaihtelua arkeen ja lapsille se oli varmasti suuri kokemus. Eipä niitä aaseja ihan joka päivä Venetsiassa näe, ja kaupunkilaislasten kosketus maatilan eläimiin voi jäädä aika kaukaiseksi.
Ilma oli iltapäiväkävelylle mitä ihanin. Asteita oli 17 ja aurinko lämmitti mukavasti. Alkaa talvitakki olla näillä säillä jo turhan lämmin. Välillä vain valitettavasti tulee niitä viileämpiäkin päiviä, joten ihan ei vielä uskalla kevääseen luottaa.
* Rio terà dei pensieri sijaitsee Santa Crocen kaupunginosassa, Piazzale Roman ja vankilan välissä. Samannimisellä merkillä myydään venetsialaisten vankien tekemiä tuotteita, esimerkiksi kangaskasseja ja vaatteita.
2 kommenttia:
Hih! Me ollaan tänään kuunneltu lukuisia kertoja eri eläinten ääniä mun "älystä", mm aasin ääni sai aikaan hihkumista pikkupomolta. Mutta se aasi oli kyllä ihan iloinen. ;)
Mahtavaa! Oppiikohan pikkupomo koskaan suomea, kun kohta se puhuu jo sujuvasti koiraa ja aasia ja ties mitä vielä :)
Lähetä kommentti