Yleensä elokuu on Venetsiassa aivan yhtä kuuma kuin heinäkuukin, mutta tämä vuosi tuntuu olevan hieman erikoinen. Pari päivää sitten kyllä valitin siskolle, kuinka täällä ilma on viilentynyt, kunnes tajusin, ettei 30 astetta ehkä olekaan niin kylmä. No, nyt on ihan oikeasti jo viileämpää. Ei ehkä päästä edes hellelukemiin ennen kuin loppuviikosta.
Kesällä lämpötila laskee helposti, jos sataa. Eiliselle oli luvattu sadetta, mutta koko iltapäivän aurinko paistoi. En siis tietenkään tajunnut illalla ottaa sateenvarjoa mukaan töihin lähtiessäni. Harmi vain, että vietinkin sitten reilun tunnin kaatosateessa ulkona työskennellessäni. Minulla oli nimittäin missio. Työkaverini oli tuonut minulle Suomesta siskoni kokoaman paketin ja se piti ehdottomasti saada.
Kyseessä oli selvästi seikkailuhenkinen paketti, sillä se lähti liikkeelle Helsingistä, matkusti Lappiin aina Norjaan ja Jäämerelle asti, palasi Suomen puolelle pysähtyen Saariselällä, käyden Levillä ja palaten taas Helsinkiin. Helsingistä tämä reissaaja lensi Italiaan, Veneton maakuntaan, josta se vielä matkusti jokiristeilyllä Venetsiaan. Paketin sisältöä oli pakko päästä tutkimaan heti kotimatkalla vaporetossa. Sieltä löytyi mm. pätkiksiä, rannekoruja ja ristikkolehti siskolta, siskonpojan piirustus, tädin kutomat villasukat ja isän mukaan sujauttamat italialaiset postimerkit. Minua oli muistettu niin monen ihmisen toimesta, että läpimäristä vaatteista huolimatta sydäntä lämmitti. Kiitos!
2 kommenttia:
Oi miten ihanan yhteispaketin olit làheisiltàsi saanut. Se jos mikà làmmittàà sateen keskellà. Tààlà on edelleen làmmintà, vaikka iltapàivisin on vàhàn jo sadellutkin....
Joo, olen vieläkin aivan tohkeissani! Täällä on nyt mukavat ilmat, jos haluaa hoitaa asioita, käydä kaupoissa tai ylipäänsä tehdä jotain muuta kuin grillautua rannalla. Olen silti vähän hädissäni, että tässäkö se kesä jo oli, kun vastahan se äsken alkoi. Panen kaiken toivoni uuteen lämpöaaltoon!
Lähetä kommentti