perjantai 8. kesäkuuta 2012

Festa della Marina Militare ja partisaanihautajaiset


Tänään Pyhän Markuksen torilla vietettiin merivoimien juhlaa. Paikalla oli myös Italian presidentti Giorgio Napolitano. Tärkeää vierasta on hehkutettu lehdistössä pitkin viikkoa, sillä visiitti on Venetsiassa kohtalaisen harvinainen. Tapahtumaa on valmisteltu torilla jo useampia päiviä, mikä on tarkoittanut esimerkiksi kahviloiden terassien pakollista sulkemista. Merivoimien laiva (tai purjevene, mikä onkaan, kuitenkin sellainen jossa järjestetään myös merivoimien koulutusta), Amerigo Vespucci, on ollut pari päivää parkissa Riva degli Schiavonin edustalla Pyhän Markuksen torin lähistöllä. Tänään sieltä ammuttiin kunnialaukauksia niin, että savupilvet vain kohosivat.

Merivoimat ja Venetsia liittyvät nykyäänkin sillä tavalla yhteen, että Sant’ Elenan saarella on merivoimien koulu. Pahoittelen heikkoa sanastontuntemusta, mutta ymmärsitte varmaan, mitä halusin sanoa. Ei ole mitenkään harvinaista tavata alun perin muista kaupungeista tulleita miehiä, jotka ovat päätyneet Venetsiaan suorittaakseen asevelvollisuuden merivoimissa. Vaikka yleistä asevelvollisuutta ei Italiassa enää ole, saattaa kaupungilla edelleen nähdä nuoria miehiä univormuissaan.

Kotimme edustalla vietettiin samaan aikaan aivan erilaisia juhlia. Lähistöllä asunut, yksi Venetsian viimeisistä toisen maailmansodan partisaaneista kuoli pari päivää sitten ja tänään oli hänen hautajaispäivänsä. Hautajaisia ei vietetty kirkossa, vaan muistotilaisuus järjestettiin kotimme edustalla fondamentalla (kanavanvartta kulkeva leveä katu). Osallistuin siis ensimmäistä kertaa hautajaisiin ikkunasta käsin. Paikalla oli lähistöllä asuvia ihmisiä (ilmeisesti vainaja oli kohtalaisen tunnettu alueella), kunnan edustajia sekä kolme paikallispoliisia juhlatamineissa. Perhettä en juhlavieraista tunnistanut.

Tilaisuuden jälkeen arkku siirrettiin veneeseen, joka lähti ajamaan kohti San Michelen hautausmaasaarta. Jos muissa kaupungeissa hautausautot ovat muihin autoihin nähden erilaisia, on myös hautausveneelle hieman eri vaatimukset. Veneeseen on kehitetty erityinen ”hissi”, jonka päälle arkun saa helposti liu’utettua rannasta ja joka sitten siirtyy veneen päälle ja laskeutuu alas. Voi vain kuvitella, kuinka paljon tämä on helpottanut arkun siirtämistä rantakadulta aaltojen päällä keinuvaan veneeseen.

Aiemmin arkku siirrettiin gondolilla hautausmaalle, mutta nykyään tämä tapa on käytössä vain erityisen tärkeiden henkilöiden sekä gondolieerien kuollessa.

2 kommenttia:

Siskonen kirjoitti...

Siinä Venetsia-dokkarissa oli tosta veneen "hissistä" juttua, muistatko? Oli varmaan melko erilainen kokemus nuo hautajaiset kadulla. Kaikkea jännää sä saatkin siellä kokea! :)

Tipsu kirjoitti...

Joo, muuten en varmaan olisi hahmottanut, että mistä on kyse... Varmasti kyllä helpottaa suunnattomasti arkun siirtämistä. Eivät nimittäin taida kovin keveitä olla. Vähintäänkin erikoinen kokemus. Itse sentään tiesin odottaa hautajaisia, mutta sattumalta paikalle sattuneet turistit mahtoivat ihmetellä. Blogin kautta saan jaettua näitä jänniä kokemuksia muillekin. Pitäisi vaan kantaa kameraa enemmän mukana. Tänään se olisi ollut lähettyvillä, mutta halusin antaa hautajaisrauhan.