lauantai 9. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen työviikko takana


A selvisi kunnialla ensimmäisestä työviikostaan ja vaikuttaa edelleen hyvin tyytyväiseltä. Ensimmäinen viikko toimistotyössä ei kuulemma edes tuntunut työltä, kun on tottunut tekemään fyysisempiä töitä. Oma työviikkoni oli ehkä hieman katkonainen. En työskennellyt ihan viittä päivää, mutta sain kuitenkin tehtyä kaiken sen, mitä olin ajatellutkin. Ensi viikolla voi siis hyvillä mielin jatkaa siitä, mihin on päästy.

Meillä on italialaisittain aika hyvä tilanne, kun molemmilla on vapaata sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Itsehän tosin voin päättää ajankäytöstäni aika vapaasti, mutta A:n kahden päivän vapaat ovat luksusta. Yleensä vapaapäiviä on ainakin Venetsiassa vain yksi, eikä se välttämättä osu edes viikonlopulle. Toimistoissa tilanne on varmaankin yleensä erilainen, tosin työviikko saattaa silti olla kuusipäiväinen. Itse kaipaan ainakin kahta vapaapäivää saadakseni edellisen viikon nollattua kunnolla.

Tänään menen auttamaan A:n kaverinkaverin tyttöystävää muutossa. Siirrettävää tavaraa ei kuulemma ole paljon, vain pari matkalaukullista vaatteita ja ruokatarvikkeita. A sai vapautuksen (olisin kyllä itsekin saanut, mutta halusin välttämättä auttaa), joten hän lähti rannalle. En ole päässyt vielä kertaakaan rannalle tänä vuonna, joten odotan kovasti aurinkoisia ja kuumia päiviä. Aamulla satoi hieman, mutta nyt paistaa taas. Lämpötila on kuitenkin vain hieman yli 25°c, joten tällä vilukissalla saattaisi olla rannalla kylmä.

Odotan hyvin kevyttä muuttoa edelliseen nähden. Apuni ei varmastikaan ole välttämätöntä, mutta ajattelin tämän olevan kiva tapa tutustua paremmin. Eikä lisäkäsistä varmasti haittaakaan ole. Ensin pitää vain löytää paikka. Vanha koti on Cannaregion kaupunginosassa, jota tunnen Venetsian kuudesta kaupunginosasta vähiten. Onneksi kännykät on keksitty, sillä A on maailman surkein ohjeidenantaja (tai ei nyt surkea, mutta kaikki oikeat ja vasemmat eivät vain välttämättä tule selitykseen mukaan), kun taas itselleni ei ole suotu minkäänlaista suuntavaistoa. Ei edes pieniä rippeitä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihana lukea Venetsian tarinoita ja sinun kuulumisiasi! Mahtavaa graduviikko kakkosta! Terveisin Anna

Tipsu kirjoitti...

Kiitos Anna!