maanantai 19. elokuuta 2013

Sumutorvia ja onnettomuuksia

Tänä aamuna heräsin sumutorvien ääniin. Aamu oli alkanut aivan normaalisti, mutta yhtäkkiä kahdeksalta kaupunki peittyi paksuun sumuun. Avoimista ikkunoista oikein näkyi, kuinka sumu virtasi sisään. Näkyvyys oli tätä luokkaa:

Yleensähän risteilyalukset pysäytetään turvallisuussyistä Venetsian laguunin ulkopuolelle, jos kaupungissa on sumua. Tämä laiva oli kuitenkin ehtinyt jo laguuniin, joten se matkasi varovasti sumutorvien pauhatessa aina satamaan asti. Tämä elokuu on ollut sään puolesta kummallinen. On ollut todella kuumia päiviä, mutta myös kylmiä iltoja. Sumua Venetsiassa on yleensä talvella, mutta tänä vuonna olemme heränneet useamman kerran elokuussa sumuiseen aamuun.

Tällä hetkellä keskustelu suurista risteilyaluksista käy kiivaana. Mikä tahansa (teko)syy on hyvä lisäämään vettä myllyyn. Pari viikkoa sitten erään aluksen väitettiin liukuneen vaarallisen läheltä rantakatua ja lähes liiskanneen vesibussin pysäkkiä vasten. Todellisuudessa laivan perä oli lähimmillään 72 metrin päässä  kadusta siinä vaiheessa, kun se kääntyi kohti Giudeccan kanaalia. Todennäköisesti huomenna huudetaan, kuinka vaarallista on, kun sumun aikana laivat tulevat kaupunkiin. Onhan se varmasti tavallista vaarallisempaa, sillä eihän laivoja muuten yleensä laguunin ulkopuolelle jätettäisi. Tässä tapauksessa olisi kuitenkin ollut varmasti vaarallisempaa lähteä peruuttamaan laivaa uudelleen laguunin ulkopuolelle kuin kulkea varovasti kahden luotsiveneen, sumutorvien ja tutkan avulla kohti satamaa. Viime viikolla aiheutti skandaalin kreikkalaisesta armeija-aluksesta tullut öljyvuoto. En kyllä tiedä, mitä tuo armeijalaiva Venetsiassa teki, mutta keskustelu hiljeni saman tien, kun selvisi, ettei vuodosta voinutkaan syyttää risteilyaluksia.

Sillä aikaa, kun äänekkäimmät keskittyvät risteilyalusten vaarallisuuteen, tapahtuvat onnettomuudet toisaalla. Lauantaina koko kaupunkiin levisi suru-uutinen, kun kaupungin vesiliikenteen vilkkaimmalla paikalla, Rialton sillan läheisyydessä, tapahtui onnettomuus. Paikalla liikkuu samanaikaisesti kymmeniä erilaisia veneitä gondoleista taksiveneisiin ja vesibusseista tavarankuljetusveneisiin. Lauantaina vesibussi odotti toisen bussin lähtöä laiturilta ja törmäsi gondoliin. Gondolin kyydissä oli saksalainen perhe, jonka isä menehtyi suojellessaan tytärtään gondolin liiskautuessa vesibussin ja laiturin väliin.

Viimeisin kuolonuhrin vaatinut gondolionnettomuus tulee yli 20 vuoden takaa, jolloin gondoli kaatui (jälleen törmäyksessä vesibussin kanssa) ja uimataidoton amerikkalaisnainen hukkui. Tämä onnettomuus tapahtui Pyhän Markuksen torin edustalla, ja alueen turvallisuutta onkin pyritty sen jälkeen parantamaan. Toivottavasti nyt on Rialton alueen vuoro, vaikka asia olisi pitänyt hoitaa aiemmin, ennen kuin tilanne vaati kuolonuhreja. Juuri Rialton alueen vaarallisuudesta gondolieerit ovat nimittäin valittaneet runsaasti viime viikkojen ajan.

Eilen gondolieerit järjestivät 40 surunauhoin koristellun gondolin kulkueen onnettomuuspaikalle, jossa pidettiin pieni rukoustilaisuus. Gondolieerien perinteinen kunniatervehdys, alzaremi (airojen nosto), ei tuo saksalaista perheenisää takaisin, mutta toivottavasti tämä shokki saa asiat liikkeelle, jotta samanlaisia uutisia ei jatkossa enää tulisi.

Ei kommentteja: